2013/09/02

Kimallusta sohvapöydällä

Kiitos aikaisemmista kommenteista sohvapöytäpähkäilyihini. En vieläkään ole varma asiasta, mutta katsellaan. Yksi asia, joka askarrutti minua ja teitä lukijoita, oli sohvapöydän kiiltävä runko. Sitä miettiessä muistin isältä saamani vanhan alpakkalautasen ja alkuperäisen ajatukseni siitä, että se tulisi olkkariin tuikkujen aluseksi.




Niinpä, sitä mitä ei voi peittää, kannattaa korostaa. tämä kiiltävä lautanen sitoo mielestäni kivasti yhteen kovan betonilevyn ja kiiltävät pöydänjalat.

-Paula

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos. Ja syksyn parhaita juttuja ovat kynttilät!

      -Paula

      Poista
  2. Näin tekee!

    Tosin minua ei ne pöydän jalat häiritse ollenkaan, päinvastoin! Meillä on nimittäin kaikissa olkkarin ja ruokatilan kalusteissa sellaiset jalat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on varmaankin tottumiskysymys. Nyt täytyy hakea inspiraatiota vaikkapa sinulta!

      -Paula

      Poista
  3. Tosi hyvältä näyttää! Minusta kiiltävät jalat näyttävät hyvältä betonin kanssa, keventää kokonaisuutta kivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on varmaan totta. Minusta tuntuu, että oman silmän täytyy tottua uudelleen tähän kiiltävään.

      -Paula

      Poista
  4. Toimii :)! Ja tuon alpakkalautasen koristeellisuus tuo kivaa kontrastia pelkistettyyn betoniin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.