2014/08/31

ihan sirpaleina



Johan se on aika kiireisen puutarhassa möngityn kesän jälkeen keskittyä syysistutuksiin. Sisustuskärpäsen Heidi vinkkaili, että Jyväskylässä, Viherlandian Kivimaassa on myynnissä sankokaupalla Iittalan lasimurskeita. Käydessäni paikanpäällä ihailemassa värejä, en voinut muuta kuin poistua kera sangollinen oranssia lasia. Siitä syntyi visio syysistutukseen, jota lähdin heti toteuttamaan isoon pyöreään lasimaljaan.


Tädykkeet ja kivikkokasvit ostin kaupasta, mutta lyhtykoiso onkin oman pihan tuotantoa. Sitä olen useampana syksynä kaupoista etsiskellyt ja syksyn jälkeen olen kuopannut ronton pihalle talvehtimaan. Joka vuonna pihaan nousee talvehtimisesta selvinneitä lyhtykoison taimia ja tänä vuonna koiso on levinnyt niin hyvin, että olen lahjoittanut alkuja useammalle ystävällekin ohjeena, että se kannattaa istuttaa paikkaan, jossa se saa rauhassa levitä tai jossa leviämisen pystyy halutessaan estämään. Niin innokas kasvi tämä tuntuu olevan. Mutta talvehtimaan aion siirtää myös kaikki nämä yksilöt syksyn lopulla, kivikkokasvit rinteen puolelle ja muut puutarhaan.


Sellainen harakka taidan olla, että tuonne lasin sekaan tekisi mieli piilottaa muutama valonlähdekin. Harmi vain, että patterikäyttöisiä valosarjoja ei taida olla ulkokäyttöön sopivina. Vai olisiko kenelläkään vinkkiä tämän valaisemiseen muutoin? Toki tuossa hieman kauempana on pistokekin, jos haluaisi kokeilla ihan ulkovalosarjan laittamista kulhoon, mutta kasvien kanssa se tuntuu hieman liioittelulta.



Loput lasimurskat kaadoin vielä pariin vanhaan lasitölkkiin ja niihin laitoin kynttilät. Jo alkavat olla illat niin pimeitä, että uloskin voisi iltasella kynttilöitä sytytellä.

-Paula


2014/08/30

uusia kuvakulmia

Saimme jo heinäkuun lopulla Pastellimajan Hannalta Uusia kuvakulmia-haasteen, joka on lähtöisin Viljan kauniista Muotoseikka-blogista. Nämä haasteet eivät selkeästi ole vahvuutemme, mutta nyt viimein sain kuvat napattua, vaikkei haaste paljon aikaa vienytkään, onhan idea viisi uutta kuvakulmaa viidessä minuutissa. Tosin uudet kuvakulmat ovat aika haastavia, enkä tiedä osasinko nyt mitään kovin uusia tähän valita. Pitäisi melkein olla joku vieras ottamassa kuvia jos jotain ihan uutta kodistaan irti haluaisi, itse kun sitä herkästi kaavoihin kangistuu, mutta ehkä näissä ainakin niitä harvemmin nähtyjä kulmia on! :)
 
 
En ole mikään viihde-elektroniikan ystävä ja siksi olohuoneesta ylös aulaan ja eteiseen päin tulee kuvattua harvoin. TVn, digiboxin tai stereoiden kuvaaminen ei oikein innosta, samoin maitolasikaiteet ovat valokuvaamisen kannalta aika haasteelliset. Aulan seinällä sen sijaan ovat ne kaikista tärkeimmät valokuvat perheestä ja lapsista.


Aulasta alaspäin kuvattuna takka ja kirjahyllysyvennys näyttävät tältä. Oma suunnittelemamme ja paikalla muurattu takka on yksi kotimme mieluisimmista yksityiskohdista yhdessä kirjahyllysyvennyksen kanssa, jonka ideasta kunnia menee miehelleni.
 
 
Myös työ-/vierashuoneessamme portaat, jotka johtavat pukuhuoneeseen, saunaan ja kodinhoitotiloihin, huone näyttää tältä portaista nähden.
 
 
Keittiötä tulee harvemmin kuvattua niemekkeen toiselta puolelta kaapistoon päin. Yksi keittiön lempijutuista on nurkassa oleva rulokaappi, jonka sisältä löytyy pistokkeet ja jossa säilytetään kahvikeitintä ja leivänpaahdinta. Tarvittaessa ne nostetaan tasolle ja käytön jälkeen saadaan piiloon kaappiin, ehdottomasti hyvä juttu!
 
 
Yllä aula kuvattuna keittiön ruokailutilasta lastenhuoneisiin päin. Maitolasikaiteet koivuisilla käsijohteilla oli ehdottomasti hyvä valinta vaikka vielä talon suunnitteluvaiheessa niitä vähän epäröinkin.
 
Tässä siis viisi uutta tai ainakin vähemmän tuttua kuvakulmaa kodistani! Haaste on jo paljon kiertänyt, enkä muista onko se jo Kertulla, Petralla tai Liinalla käynyt, mutta jos ei, niin nyt sitten viimeistään!

Edessä kiireetön viikonloppu ilman sen suurempia suunnitelmia, ihanaa! Mukavaa viikonloppua myös teille!
 
-Piia

2014/08/28

erilaiset yhdessä

 

Lähdin tekemään sisaruksille lapasia teemalla "samanlaiset, mutta erilaiset". Ensimmäisistä tuli siksaklapaset näiden koululaisen lapasten mallin mukaan, mutta toisia piti hieman miettiä.


 Päätin sitten tehdä eri värisiä kolmioita vähän samaan tyyliin kuin näissä harmaan hiirulaisen kotisukissa. Näissä pienemmissä mallikerta on tosin vain kuuden silmukan ja kolmen kierroksen kokoinen.

Sää on sateinen ja kalsea, mutta välillä aurinko pilkottaa. Koskahan on aika lapasiin siirtyä? Tänäänkin satoi kaatamalla ja sitten on aurinko paistanut ihanasti, mikä lupaa hyvää kotikujamme Venetsialaisia silmälläpitäen. Muutenkin meillä vaivaa ilmeisesti vähän kesän jälkeinen matalakausi. Työt ovat alkaneet, mutta ei ihan vielä täysillä tarvitse mennä sielläkään, neulonnan aika ei ihan vielä ole, mutta kodin sisustuskaan ei tarjoa mitään uutta ja ihmeellistä. Ainut millä saralla tapahtuu on tuo treenaaminen ja siellä mennään nyt (minulle) huimaa vauhtia, mutta se ei ole tämän blogin paikka se. Tietäkäätten kuitenkin, että olette ajatuksissani ja käyn myös ahkerasti kurkkimassa blogejanne, vaikka en aina kommenttia jätäkään. Josko se tekeminen ja inspiraatio vielä sieltä löytää minutkin.

-Paula