2014/09/19

ihan vain lääkkeeksi

 
 
Minun vitsaukseni on matala verenpaine ja sen takia pidän oikeutenani nauttia salmiakkia, vähän niinkuin lääkkeeksi. Jos muutenkin pitäisi nimetä joku suosikkikarkki, olisi se salmiakki. Muutama vuosi sitten olisin vielä saattanut valita suklaan, mutta yllätyksekseni olen taltuttanut pahimman suklaanhimon. Siihen auttoi kunnollinen parin kuukauden "nenänvalkaisu", jolloin en syönyt suklaata missään muodossa. Jopa suklaata sisältävät leivonnaiset ja kaakao olivat kiellettyjen listalla. Alkunsa tama sai oikeastaan tästä TED Talk -videosta, jota käytin kurssillani. Ja kyllä, pienet muutokset arjessa, joita pitää yllä kuukauden pari, voivat olla pysyviä muutoksia. Nykyään saatan nauttia palan suklaata silloin tällöin, mutta suklaaövereihin ei ole enää tarvetta.

 
Tämän perusteella Novitan ja Fazerin yhteistyössä Pirkka-lehden kanssa toteuttamaan  #karkkineule-kisaan lähdin tietenkin suunnittelemaan salmiakkisukkia. Aikaisemmin tehdyistä lasten salmiakkisukista mukaan tuli vineneliö ja Super Salmiakin innoittamana piirtelin vielä pyöreiden pastillien kuviot. Langaksi valitsin Novitan 7 Veljestä, jossa oli juuri sopivat värit. Lisäksi paksusta langasta valmistuvat kestävät villasukat nopeasti.

 
Vaikka kuvio ja värimaailma olisi itseä miellyttävä, postitan nämä kisaan, jonka jälkeen ne menevät Novitan verkkokauppaan myyntiin ja tuotot lähetetään hyväntekeväisyyteen. Halutessaan toki kilpailuneuleet saa itselleen liittämällä mukaan palautuspostikuoren. Ajattelin kuitenkin, että villasukkia meillä on ja niitä syntyy sen verran, että näistä maltan luopua. Josko näistä olisi jotain iloa ja hyötyä sillä tavalla, että päätyvät lämmittämään jotain muuta.
 
 
Yksi sovitus vielä omaan jalkaan ja sitten saavat lähteä matkaan. Aikooko moni teistä tähän karkkineulehaasteeseen tarttua?
 
-Paula

2014/09/17

sohvaton

 
Tervehdys lattian rajasta! Olohuoneessamme mennään tällä hetkellä hyvinkin minimalistisella linjalla, kävi nimittäin niin, että mies lähti tässä taannoin yksi viikonloppu melontareissulle ja sillä aikaa tämä rouva laittoi sohvan myyntiin. Ihan vaan kokeilumielessä. Ja sittenpä kävikin niin, että joku osti sohvan ja kohta pari viikkoa ollaan nyt sitten ihmetelty tässä sohvattomassa olohuoneessa! :)
 
Sohvan vaihto on ollut meillä ajatuksissa jo pitempään. Vanha sohvamme (näkyy esimerkiksi tässä) hankittiin aikoinaan ensimmäiseen omistusasuntoomme reilu kahdeksan vuotta sitten ja nykyisessä kodissammekin se on ehtinyt olla käytössä jo nelisen vuotta. Sohvamme oli iso ja siihen kuuluva rahi sitäkin isompi ja haaveissa onkin ollut vähän kevyempi ja myös vähän vaaleampi sohva. Ja sellaisen perässä olemme nyt huonekaluliikkeitä kierrelleet vaikkei tuo työhuoneen sohvan futon-patjakaan nyt ihan huono vaihtoehto ole. Ehkä ei sitten pitemmän päälle kuitenkaan kovin toimiva.

Eri vaihtoehtojen pohdinnan jälkeen useista blogikodeistakin tuttu Adean Band on vetämässä tällä hetkellä pisintä kortta.  Ei kovinkaan omaperäinen valinta, mutta pitkäikäistä hankintaa tehtäessä kotimaisuus ja laadukkuus sekä pestävyys ja mahdollisuus hankkia myöhemmin sohvaan lisämoduleja painavat vaakakupissa paljon.
 
Päällisten materiaali on tällä hetkellä eniten mietintää aiheuttava asia, 100% puuvillaa vai sekoitetta. Puuvilla on pehmeämpää, mutta samalla myös helpommin likaantuvaa ja päälliset saattavat venyä käytössä, sekoitekankaat taas ovat yleensä kestävämpi, mutta myös vähän kovemman tuntuisia.
 
Kuulisinkin mielelläni, jos on antaa hyvin vinkkejä ja kokemuksia eri materiaaleista ja sohvista. Olinkin jo tyystin unohtanut miten haastavaa tämä sohvan etsintä on!
 
-Piia

2014/09/13

kasveja paperista



"Siis MITÄ sä sanoit, että ne on?", oli miehen reaktio, kun kerroin askartelevani paperisia kivikkokasveja. Minusta tama oli vain luonnollinen jatkumo puutarhahommille ja mehikasveja ja muita kivikkoon sopivia taimia olen pihaan tänä kesänä runsaasti istuttanut. Ja jos muuten kukkien pitäminen hengissä on minulle vaikeaa, niin nämähän pärjäävät vaikka missä. Muovikukkiin en sortuisi, mutta näin muovittoman syyskuun merkeissä paperihan on oiva vaihtoehto muoville monessa paikassa.


Ohjeet näihin löysin Lia Griffithin sivuilta, missä on paljon muutakin ihanaa paperiaskartelua. Aikaisemmin nappasin sieltä jo nämä äitienpäiväjutut. Lia käyttää paperiaskarteluihin cricut-laitetta, josta minulla ei ole aavistustakaan, millainen se on, mutta mina leikkelin ihan pokkana saksilla. Tummimman värinen on ohutta pahvia, mutta loput tein ihan tulostuspaperista, jolloin sain tulostaa kuvat suoraan paperille. Pahvillehan nuo lehdet siis piirsin kopiopaperista leikkaamieni mallien avulla.  Kieltämättä saksilla tekemisessä on enemmän käsityön fiilista, mutta on niin hidasta puuhaa, että ihan samanlaista määrää kuin Lia en varmaankaan jaksaisi tehdä.




Ihan varma en ole, mihin näitä oikeasti aion käyttää, mutta olkoot nyt hetken tuossa korkkitaulussa tuomassa kaivattua vihreyttä kotiin. Lian voittoisa kranssi olisi aivan i-ha-na, mutta epäilen, että jaksaisin noin paljon väkertää. Toisaalta, kranssille ei välttämättä edes valtavasti käyttöä löydy. Joku kesähän tein paperivarjovarjokranssin, mutta ei se tänäkään kesänä päässyt ovea koristamaan. Auttakaahan minua: Mihin te käyttäisitte tällaisia paperikukkasia?
-PAula